Tehtävienjako veressä

Veri koostuu verisoluista ja plasmasta.

Verisolut

Veressä on kolmenlaisia verisoluja. Niillä on omat tehtävänsä. Ne ovat punasoluja, valkosoluja ja verihiutaleita.

Punaisia verisoluja on eniten. Niitä kutsutaan myös erytrosyyteiksi. Litrassa verta on 4–5 miljoonaa punasolua. Ne ovat erittäin pieniä muihin soluihin verrattuna: vain seitsemän tuhanneosamillimetrin kokoisia. Ne ovat pyöreitä ja litteitä  ja pystyvät muuttamaan muotoaan helposti. Siksi ne pääsevät helposti pienimpiin hiusverisuoniin.

Punasolut sisältävät hemoglobiinia, joka kuljettaa happea ja hiilidioksidia. Hemoglobiini on rautaa sisältävä proteiini, joka antaa verelle sen punaisen värin. Runsaasti happea sisältävä veri on vaaleamman ja vähähappinen veri tummemman punaista.

Valkosolujen tärkein tehtävä on suojata kehoa infektioilta. Valkosoluja kutsutaan myös leukosyyteiksi. Veressä on erilaisia valkosoluja, joiden toiminta, koko ja muoto eroavat toisistaan. Niitä kaikkia kuitenkin tarvitaan kehon immuunipuolustuksessa.

Osa niistä suojaa kehoa bakteereilta syömällä niitä. Toiset valkosolut muuttuvat syöjasoluiksi tavatessaan kehossa vierasta ainetta. Tällöin ne vahingoittavat tunkeilijoita. Kolmanteen tyyppiin kuuluvat valkosolut toimivat puhtaanapitäjinä. Ne voivat syödä tunkeilijoita ja lisäksi kuollutta kudosta kehon pitämiseksi puhtaana.

Verihiutaleita kutsutaan myös trombosyyteiksi. Niiden sisältämät aineet saavat veren hyytymään, jos sattuu onnettomuus.

Veriplasma

Jos kaikki verisolut poistetaan verestä, jäljelle jää veriplasmaa. Tämä neste koostuu lähinnä vedestä. Loppu on suoloja, erilaisia proteiineja ja muita pieninä määrinä esiintyviä aineita. Veriplasma sisältää myös bikarbonaattia, jota tarvitaan veren happamuuden pitämiseksi normaalina.

Plasman tärkeimpiä proteiineja ovat

• albumiini, jonka tehtävä on estää veren sisältämää vettä poistumasta verenkiertoelimistöstä. Jos albumiini ei pitäisi vettä osana verta, se valuisi kudoksiin ja saisi ne turpoamaan.
• transferriini, joka kuljettaa raudan luuytimeen, missä sitä tarvitaan uusien verisolujen tuottamiseen.
• immunoglobuliinit, jotka ovat tärkeitä elimistön immuunipuolustukselle
• hyytymistekijöitä, jotka ovat välttämättömiä veren hyytymiseksi ja verenvuodon pysäyttämiseksi.