IHMINEN ON SITÄ MITÄ HÄN SYÖ

Kun nuoren pojan kasvaminen käynnistyy, hän alkaa syödä valtavia määriä. Nälkäisen bernhardinkoiran tavoin hän voi hotkaista välipalaksi puolikkaan lenkkimakkaran ja litran maitoa. Siitä huolimatta hän voi olla aliravittu, sillä aineenvaihdunta on tavattoman nopeaa. Tasapainoinen ruokavalio on erittäin tärkeä. Muutoin voi aiheutua hankaluuksia. Ne ovatkin sitten niin vakavia, että niitä ei voi sivuuttaa. Väärä ruokavalio väsyttää ja haittaa keskittymistä. Myös puutostilat ovat mahdollisia. ”Syöhän kunnolla, jotta kasvat suureksi ja vahvaksi.” Tämä vanha kehotus on nykyään todella aiheellinen.

Rautaa tarvitaan enemmän puberteetin loppuvaiheessa

Kehon painosta on verta 6–7 prosenttia. Suurin osa kehon raudasta on punaisissa verisoluissa. Ne kuljettavat happea keuhkoista kudoksiin ja elimiin. Kehon raudantarve lisääntyy puberteetin loppuvaiheessa, kun fyysinen kasvu on nopeimmillaan. Raudasta on tällöin monesti pulaa. Elimistö kompensoi tätä hyödyntämällä ruoasta saatavan raudan tehokkaammin.

Elimistö pystyy hyödyntämään kahdentyyppistä rautaa. Esimerkiksi lihasta saatava rauta imeytyy helposti. Siksi juuri liha on oivallista ravintoa kasvuikäisille pojille, vaikka tämä voi tuntua ajatuksena vieraalta, kun lihan syömistä kyseenalaistetaan yhä enemmän. Esimerkiksi tietyissä suoloissa olevaa toisentyyppistä rautaa on vaikeampi hyödyntää. C-vitamiini edistää raudan imeytymistä, mutta kalsium ja maito estävät sitä. Ruokajuomana aina maitoa tai teetä juova poika saa merkittävästi vähemmän rautaa kuin poika, joka juo esimerkiksi vettä tai mehua. Tämä ei tietenkään tee maitoa tai teetä vahingolliseksi nuorille, mutta pääaterioilla kannattaa nauttia muitakin juomia kuin maitoa tai teetä aterioiden välillä.