Olen erilainen ja hyväksyn sen

Äiti ja isä päättivät jo aikaisessa vaiheessa, että en saa osallistua joukkueurheiluun. Se oli ehdottomasti kiellettyä. He halusivat suojella niveliäni. Heidän mielestään joukkueurheilussa ja otteluissa vain painetaan täysillä, vaikka keho olisi toista mieltä. Sen sijaan vanhemmat kannustivat minua yksilölajeihin. Pelaan tennistä ja golfia, laskettelen ja purjehdin. Äiti ja isä sanoivat aina, että jos teet jotain, tee se tosissasi. He pitivät huolta siitä, että minulla oli joka lajissa aina hyvä valmentaja. Heidän mielestään oli todella tärkeää, että hallitsen hyvin harrastamani urheilulajit.

Opin luistelemaan vasta 13-vuotiaana. Hoipertelin aluksi jäällä kyynär- ja polvisuojia käyttäen, mutta osaan nykyään luistella aika hyvin. Vaikka minulla on verenvuototauti, teen paljon fyysisiä asioita, mutta olen huomannut, että minun täytyy aina keskittyä ja säilyttää täysi hallinta. Tästä itsekurista on ollut hyötyä koulussa.

Vanhempani ovat olleet tiukkoja tietyissä asioissa mutta samalla valtavan sitoutuneita. Minun pitäisi aina käyttää kypärää ja sillä selvä. Äiti ei kuitenkaan voinut sietää rumia kypäröitä, joten hän otti yhteyden valmistajaan ja auttoi kehittämään tyylikkäämmän leikkikypärän. Vaikka kypärä on lääketieteellinen apuväline, sen ei tarvitse olla ruma.